Yksittäisten asuntojen pienentynyt koko on puhuttanut mediassa jo tovin. Huolissaan ollaan muun muassa siitä, onko pienten asuntojen kanssa menty jo liian pitkälle. Rakennusalan näkökulmasta katsottuna trendistä on kuitenkin myös positiivisia seurauksia, sillä alalla on riittänyt töitä enemmän kuin tekijöitä on löytynyt. Mutta entä miltä trendi näyttäytyy aliurakoitsijan silmin? Tätä pohdittiin yhdessä Mestarinikkareiden myyntijohtaja Petri Olkkosen kanssa.
Pienten asuntojen rakentamista vauhdittavat monet muutokset
Lyhykäisyydessään voisi sanoa, että rakennettavien asuntojen pienentyneet koot ovat seurausta yhteiskuntamme useista eri ilmiöistä. Yksinkertaisuudessaan kyse on kuitenkin kysynnän ja tarjonnan laeista, jotka pätevät myös rakentamisen suhteen. ”Kyllähän se niin on, että sitä rakennetaan mitä tilataan. Pienten asuntojen kysyntä on kasvanut lähes räjähdysmäisesti ja nyt kysyntään vastataan. Uskon että suurin syy pienten asuntojen kysynnän kasvuun on pyrkimys asumismenojen optimoimiseen,” Olkkonen avaa tilannetta.
Pienien asuntojen rakentamiseen Olkkonen suhtautuu kuitenkin hienoisella varauksella. ”Näkemykseni mukaan varsin monet ovat vasten tahtoaan ajautuneet pieneen asuntoon. Toisaalta kehityksessä on hyvääkin, sillä pienempiin asuntoihin pääsee kiinni luonnollisestikin hiukan pienemmällä pääomalla. Pienet asunnot luovat siis myös mahdollisuuksia, kun esimerkiksi nuoret pääsevät aiempaa aikaisemmin omistusasuntoihin kiinni,” Olkkonen pohtii.
Pienet asunnot palvelevat rajattua asujakuntaa
Pienten asuntojen osakseen saama kritiikki kohdistuu usein siihen, etteivät ne taivu erilaisten elämäntilanteiden vaatimuksiin. Myös Olkkonen on kiinnittänyt tähän huomiota. ”Pieni asunto sopii yksineläjälle, mutta siinä vaiheessa kun kuvaan astuu puoliso tai esimerkiksi lapsi, eivät pienet asunnot useinkaan enää palvele tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne ovat siis lähtökohtaisesti rajatulle asujakunnalle suunniteltuja, mutta toki tiettyihin elämänvaiheisiin pienet asunnot soveltuvat erinomaisesti.”
”Tämähän on osittain subjektiivista, mutta itse koen, että pienten asuntojen rakentamisbuumi on kokonaisuudessaan haitallinen. Voisikin pohtia, onko alle 20 neliön asunnossa enää kyse asunnosta tai kodista, vai pitäisikö ennemminkin puhua yöpymispaikasta,” Olkkonen pohtii. ”Myös kriittisten toimintojen sisällyttäminen pieniin asuntoihin on usein varsin haastavaa, jonka vuoksi esimerkiksi nukkumaparvia rakennetaan aiempaa enemmän. Tällaiset asunnot palvelevat loppujen lopuksi varsin rajattua asujakuntaa.”
Rakennusbuumin vaikutukset ovat moninaisia
Pienten asuntojen rakennusbuumi vaikuttaa eri työvaiheisiin eri tavoin. Esimerkiksi ikkuna-asentajille trendi näyttäytyy työn fyysisyyden kasvuna. Lain määrätessä ikkunapinta-alan koon suhteessa lattiapinta-alaan, on tämä pienten asuntojen osalta tarkoittanut ikkunoiden koon merkittävää kasvua.
”Ikkunoiden koot ovat kasvaneet, kun pienemmälle alueelle eli usein vain yhdelle ulkoseinälle on mahdutettava suhteessa aiempaa isompia ikkunapinta-aloja. Ikkunoiden koon kasvaessa myös niiden liikuttelu ja asentamistyöt vaativat aiempaa enemmän ammattitaitoa. Samalla kasvavat myös työn kuormittavuus sekä siihen liittyvät työturvallisuusriskit. Näihin pyritään reagoimaan ennen kaikkea huolellisen suunnittelutyön avulla,” Olkkonen kertoo.
Asuntojen pienentyessä myös asennettavien väliovien määrä putoaa merkittävästi. Samanaikaisesti työpäivän aikana joutuu kohteessa kävelemään aiempaa enemmän, ja viimekädessä työn tehokkuus kärsii. Tämä näkyy myös kustannuksissa. ”Luonnollisestikin isoja kokonaisuuksia rakennettaessa kustannustehokkuus kasvaa yksikkökustannusten laskiessa. Tässä kohden olemmekin pohtineet sitä, miten oviasennustöitä voitaisiin optimoida juuri pieniin tiloihin soveltuvalla tavalla. Uskon, että tähän palaamme vielä tulevaisuudessa.”
Listoittajalle pienet asunnot ovat ennen kaikkea ahtaita työtiloja, joissa oman rauhallisen työtilan löytäminen on aiempaa haastavampaa. Myös pölynhallintaan tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Näin siksi, että pienissä asunnoissa kantavia- eli kiviseinä on suhteessa enemmän, jolloin myös kiviseinäkiinnitysten suhteellinen määrä kasvaa. ”Pyrimme aktiivisesti kehittämään työvälineitämme sekä toimintatapojamme siten, että pienissä tiloissa työskentely helpottuu. Listatyöasemaan olemme hiljattain alkaneet asentaa HEPA-suodattimia, ja lisäksi olemme muun muassa säätäneet joitakin listapituuksia juuri pienten asuntojen tarpeisiin sopiviksi,” Olkkonen kuvailee jo tehtyjä muutoksia.
”Yhteistyön on toimittava saumattomasti”
Yksityiskohtien hiomisen ohessa myös suuremman kuvan muutoksia kaivataan. Huolellinen suunnittelutyö on lähtökohta onnistuneelle urakalle, ja myös esimerkiksi logistiikkaketjujen toimintavarmuus korostuu. Suunnitelmien ohella myös kumppanuussuhteiden merkitys kasvaa. ”Tässä huomataan jälleen pää- ja aliurakoitsijoiden välisten suhteiden merkitys. Yhteistyön on toimittava saumattomasti, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään.”
Tulevaisuus näyttää, kuinka asuntorakentaminen kehittyy. Varmaa on, että väestörakenteen muutokset ja kaupungistuminen ajavat pienten asuntojen trendiä vielä vuosienkin päästä. Samanaikaisesti huomataan kuitenkin myös astetta suurempien asuntojen kysynnän kasvua, minkä lienee seurausta pandemian mukanaan tuomista muutoksista. ”Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla trendi jatkuu, mutta muualla maassa mennään selkeästi laskusuuntaan. Voisikin ehkä sanoa, että pandemia vetää ihmisiä maalle,” Olkkonen pohtii.
“Pienten asuntojen rakentaminen vaatii koko tuotantoketjulta enemmän.” Petri Olkkonen, myyntijohtaja
Kaiken kaikkiaan trendi on asettanut alan toimijoille uusia haasteita. ”Viimeistään nyt on huomattu, että pienten asuntojen rakentaminen vaatii koko tuotantoketjulta enemmän. Samalla tuotantoketjut ovat myös erityisen häiriöherkkiä, jolloin suunnitteluvaiheen merkitys korostuu. Itse kuitenkin näen, että merkittävin muutos on yhteistyökumppaneiden välisten suhteiden merkityksen kasvaminen. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta tavoitteeseen päästään suunnitellusti,” Olkkonen summaa.